Tällä sivulla tutustumme paljon puhuttuun Itämeri-laskuriin ja sen ominaisuuksiin.
Toisena aiheena on ihmisen omat mahdollisuudet vaikuuttaa Itämeren tilaan eri tavoin.
- Tuuli & Elsa
Kuva: pixabay.com [CC0]
Itämeri-laskuri
Itämeri-laskurilla kuka tahansa voi laskea oman kulutuksensa aiheuttaman kuormituksen Itämereen. Laskuri ottaa huomioon yksityiskohtaisesti mm. ruokavalion, liikkumisen, harrastukset sekä lämmityksen ja jätevesien käsittelyn kotona ja loma-asunnossa. Laskuri laskee Itämereen vapautuvan fosforin ja typen määrän. Tuloksen se ilmoittaa rehevöitymisideksinä ja vertaa tulosta kunnan verrokkiprofiiliin.
Laskurin ovat kehittäneet Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Syken päämääränä on rakentaa kestävää yhteiskuntaa ja heillä työskentelee 580 osaavaa ammattilaista. Heillä on neljä toimipistettä jotka jakautuvat ympäri Suomea. Luke puolestaan pyrkii kehittämään biotaloutta ja edistämään uusia elinkeinoja. Keskus aloitti toimintansa nykyisessä muodossaan tammikuussa 2015. Sen toiminnan historia ulottuu kuitenkin pidemmälle.
Mittari voi olla kovinkin epätarkka sillä se kysyy hyvin tarkasti esimerkiksi energiankulutukseen liittyviä pikkuasioita joita ihmisen voi olla vaikeaa tietää. Esimerkiksi taloyhtiön kerrostaloasunnossa voi olla vaikeaa seurata omaa eksaktia energiakulutuksen määrää ja kulutuksen kohteita.
Itämeri-laskuri laskee myös kuluttajan ruokailutottumukset. Tämän arvioidaan kattavan henkilön Itämeri-jalanjäljestä vajaa 60 prosenttia. Noin 10 prosenttia Itämeren ravinnekuormasta tulee Suomesta ja loput muualta. Laskuri ei kuitenkaan huomioi muiden Itämeren maiden ruokakulutusta, mutta kulutuksen aiheuttamat päästöt ovat silti mukana laskurissa. Tämä osaltaan vääristää tulosta.
Yksi osa-alueista on harrastukset. Tähän ei lasketa mukaan kaikkia harrastuksia, vaan Itämerta eniten kuluttavat harrastukset kuten golf, ratsastus, raviurheilu ja kalastus. Laskurin laskentaperjaatteet näillä osa-alueilla ovat aiheuttaneet närää mm. hevosharrastajien ja golfaajien keskuudessa ja monet järjestöt, kuten Suomen Ratsastajainliitto, ovatkin tarjonneet laskurin ylläpitäjille tarkempaa tietoa ratsastusharrastukseen liittyen.
Laskuria voi itse kokeilla tästä.
Kuva: Kersti Nebelslek [CC0] commons.wikimedia.org/ Kuva: pxhere.com [CC0]
Millä tavoin voin vaikuttaa Itämeren tilaan?
Jo ruokailutottumusten muuttamisella voi vaikuttaa Itämeren tilaan. Esimerkiksi täysin vegaanista ruokavalioa noudattavan ihmisen kuormitus Itämereen on huomattavasti sekasyöjän kuormitusta pienempi. Jos vegaaniksi ryhtyminen ei houkuta, jo kasvisruokavaliolla tai kala-kasvisruokavaliolla saa aikaan huomattavia muutoksia kuormituksen määrässä. Läheltä tuotu ruoka on usein parempi valinta Itämerenkin kannalta, sillä sen kuljettaminen ei vaadi samaa määrää raaka-aineita kuin kaukaa tuotu ravinto.
Kemikaalien päätymistä kannattaa välttää. Vahvojen kemikaalien sijasta kaupan hyllyltä kannattaa poimia mukaan ekologisempia vaihtoehtoja. Se voi tosin olla hankalampaa kuin miltä aluksi näyttää, sillä ekomerkki ei aina kerro kemikaalittomuudesta. Pesuaineiden annosteluun kannattaa myös kiinnittää huomiota, sillä usein kemikaaleja tulee käytettyä tarpeellista enemmän. Ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaa pesuainetta etsiessä kannattaa kääntää silmät joutsenmerkkiin. Sen tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä ja merkin kriteereitä tiukennetaan aika ajoin.
Itämereen joutuva typpi on yksi sen tilaa huonontava asia. Typen määrää voi vähentää liikkumalla ympäristöystävällisemmin, eli vähentämällä autoilua ja suosimalla julkista liikennettä sekä pyöräilyä ja kävelyä. Veneillessä on tärkeää tarkastaa laitteiden toimivuus ja omaa kuormitusta vähentää keräämällä virtsan spetitankkiin ja roskat roskakoriin. Kun nämä tyhjennetään vasta maissa, ne eivät pääse samoissa määrin kuormittamaan Itämerta kuin suoraa sinne heitettynä.
Oman arjen toimintansa lisäksi Itämeren tilaa voi koettaa helpottaa mm. äänestämällä vaaleissa sellaisia ehdokkaita jotka tukevat ympäristöystävällisyyttä. Politiikoille voi myös ilmaista huolensa Itämeren tilasta.
Myös Itämerta suojelevien järjestöjen toimintaan on mahdollista osallistua. Esimerkiksi WWFn (Maailman luonnonsäätiö) työ Suomessa keskittyy paljolti Itämeren tilan kohentamiseen. Levittämällä tietoa Itämeren tilasta myös muille kanssaeläjille voi innostaa heitäkin pitämään huolta yhteisestä Itämerestämme.
Kuva: pixabay.com [CC0] Kuva: pxhere.com [CC0 Public domain
11.10.2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti