Itämeri
10 000 vuotta sitten mannerjäätikön vetäytyessä kohti pohjoista syntyi makean veden Baltian jääjärvi, josta kehittynyt Itämeri on ollut olemassa noin 2000 vuotta. Se on maailman nuorin meri.
Yksi maailman herkin ja saastunein meri, Itämeri, saa ongelmia esim. rehevöitymisestä, öljykuljetuksista, lisääntyvästä laivaliikenteestä ja ilmastonmuutoksesta.Itämeri on matala meri, jonka keskisyvyys on vain 55 metriä. Syvin kohta, Landsortin syvänne, on 497 metrin syvyydessä. Itämeren pinta-ala on lähes 400 000 neliökilometriä, mutta sillä on kuitenkin kokoonsa nähden lähes nelinkertainen valuma-alue , eli alue jolta jokivirtaamat vähitellen päätyvät mereen.
 |
| https://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Sijaintikartta_ |
Itämerellä ei yleensä esiinny mainittavaa vuorovesi-ilmiötä, joten sen aiheuttama vedenkorkeuden vaihtelu peittyy ilmanpaineen muutosten ja tuulten aiheuttamien lyhytaikaisten ja epäsäännöllisten vaihteluiden alle. Pohjoisen sijaintinsa vuoksi ainakin osa Itämerestä jäätyy talvisin, mikä vaikuttaa merenkulkuun ja Itämeren ekosysteemiin. Itämeren vähäsuolaisessa vedessä viihtyy vain vähän lajeja. Monille makean veden lajeille vesi on liian suolaista ja valtamerilajeille liian makeaa. Makean veden lajit elävät rannikolla ja lahden pohjukoissa, missä vesi ei ole niin suolaista. Itämeren vaativiin oloihin sopeutuneet eläimet ovat usein pienempiä kuin valtamerillä elävät lajitoverinsa. Koko Itämeren keskisuolapitoisuus on noin 8.5 promillea ja verrannollistaen valtamerien suolapitoisuus on yleensä noin 35 promillea.
 |
| https://peda.net/Catalunya/vedet/14-it%C3%A4meri |
Murtovesi
.
Pienestä koostaan huolimatta Itämeri on maapallon toiseksi suurin murtovesiallas, jossa makea vesi ja suolainen vesi sekoittuvat luoden ainutlaatuisen ekosysteemin. Keskimäärin kymmenen vuoden välein sääolosuhteet ovat otolliset suolapulssille, jolloin suolaista merivettä virtaa Pohjanmereltä Itämerelle tavallista voimakkaammin. Suolainen, tiheä merivesi painuu Itämeren pohjaan ja nostaa vähähappista vettä syvänteistä. Suolapulssit sekoittavat Itämeren vettä, vähentävät happikatoa ja ehkäisevät rehevöitymistä. Itämeren ekosysteemille tärkeät suolapulssit ovat kuitenkin viime vuosikymmeninä harventuneet. .
Kerrostuneisuus
.
.
Lämpötilakerrostuneisuus
Lämpötilakerrostuneisuus on pintakerroksessa vuodenaikaista. Syksyllä pintavesi tulee jäähtyessään raskaammaksi ja painuu syvemmälle. Keväällä vesi tulee lämmetessään aluksi raskaammaksi, kunnes pintalämpötila saavuttaa maksimitiheyden lämpötilan. Siksi syksyllä ja keväällä vesi sekottuu voimakkaasti niin syvälle, että kohtaa suolaisuuden takia kokoajan painavampana pysyvän veden.
Pintalämpötila voi kesäpäivinä nousta yli 20 asteiseksi kaikilla Itämeren alueilla. Syvien vesien lämpötila muuttuu vuoden mittaan paljon vähemmän ja saavuttaa lämpimimmän kohtansa vasta myöhään syksyllä.
Suolaisuuden aiheuttama kerrostuneisuus
Suolaisuus lisää veden tiheyttä ja painoa, joten se on useimmiten makean veden alapuolella. Suolaisuuden aiheuttama kerrostuminen on pysyvää, jokseenkin vaihtelevaa. Keväisin lumien ja jäiden sulaessa makeampaa vettä on pinnalla enemmän kuin muina vuodenaikoina. Suolaisen ja makean veden väliin muodostuu pysyvä tiheyden harppauskerros jota kutsutaan halokliiniksi. Halokliini estää veden sekoittumista, mikä vuoksi pohjalle syntyy hapen puute.
 |
| http://www.kolumbus.fi/timo.peuraniemi/timo.peuraniemi/ymparisto/itameri.htm |
Aura & Mariel
Lähteet:
http://www.aaltojenalla.fi/cgi-bin/bsbw/search.cgi?loc=1&1=1&lang=fin&file=Yleispiirteet&mark=&tm=universal_1&tm_d=content_1&menu=menu1
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Itämeri
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Itämeri
http://ilmatieteenlaitos.fi/itameren-kerrostuneisuus,
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Itämeren_kerrostuneisuus
http://blogi.foreca.fi/2015/05/tiesitko-nama-8-asiaa-itameresta/
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Itämeren_kerrostuneisuus
http://blogi.foreca.fi/2015/05/tiesitko-nama-8-asiaa-itameresta/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti