Itämeren eliöt

                                   

Itämeren lajistoa

 

Itämeri on vähälajinen ja nuori meri ja sen keskisyvyys on vain noin 60 metriä. Itämeressä elää rinta rinnan suolaisen ja makean veden lajeja, jotka ovat sopeutuneet kylmiin olosuhteisiin. Lajimäärä on vähäinen, mutta lajien yksilöitä saattaa esiintyä hyvinkin runsaasti. Itämeren eliöiden monimuotoisuuteen vaikuttaa viisi fysikaalista tekijää: veden syvyys, merenpohja, sameus, happi ja ennen muuta suolapitoisuus. Itämeren vesi ei siis ole oikeata merivettä vaan vähäsuolaista murtovettä. Suolapitoisuus vaihtelee Itämerellä niin alueellisesti kuin syvyyssuunnassakin. Perämerellä ja Suomenlahden pohjukassa vesi on lähes makeaa mutta suolapitoisuus kasvaa Tanskan salmia kohti. Saaristomerellä se on noin kuusi promillea, kun taas Atlantilla suolaisuus on 3,5 prosenttia.
Itämeri on jo luonnostaan herkästi rehevöityvä. Tämä johtuu meren mataluudesta, muodosta, pienestä vesitilavuudesta sekä hitaasta veden vaihtuvuudesta. Pohjan vähähappisuus, happikato ja leväkukinnot ovat Itämerelle luonnollisia ilmiöitä. Hapen on vaikeaa tunkeutua syvälle veteen ja kerrostuneessa murtovedessä on aina ollut hapettomia, kuolleita alueita. Hapettomat alueet ja leväkukinnot ovat lisääntyneet ihmisen aiheuttaman rehevöitymisen seurauksena.
Monet eliöt ovat sopeutuneet vain pieniin suolapitoisuuden vaihteluihin. Jos meriveden suolapitoisuus on suurempi kuin vedessä elävien eliöiden, ne kuivuvat, koska niiden solukalvot päästävät vettä ulos, mutta eivät suolaioneja sisään. Jo puolen promillen heilahdus suolapitoisuudessa voi sekoittaa eliöiden solujen suolatasapainon. selkälokki on pääasiassa suomessa esiintyvä lokki laji Selkälokki on lähes harmalokin kokoinen, mutta sen siivet ja selkä ovat mustat sekä pää, kaula, rinta ja vatsapuoli valkoiset, jalat kirkkaankeltaiset. Nokka on keltainen, ja siinä on punainen laikku.

Suomen merialueella uiskentelee maailman pienin hyljelaji: itämerennorppa (Phoca hispida botnica). Tämä olemukseltaan lyhyt ja töpäkkä hylje on vaarantunut. siksi niitä pitää suojella.99

Lähteet: luontoportti, wikipedia ja peda.net

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti