Itämeren laivaliikenne
Joka hetki Itämerellä seilaa noin 2000 isoa alusta, mm. valtavia öljyä sekä vaarallisia aineita sisältäviä tankkereita, rahtialuksia ja matkustajalauttoja. Itämeri onkin yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä meristä, huolimatta sen mataluudesta ja karikkoisuudesta. WWF:n vuonna 2010 julkaiseman raportin mukaan Itämeren laivaliikenne kaksinkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana ja myös laivojen koko kasvaa.
 |
| www.rantapallo.fi |
Ympäristövaikutukset
Päästöt:
Laivat aiheuttavat suuria rikki- ja typpipäästöjä epäpuhtailla polttoaineillaan. Ilmasta päästöt laskeutuvat mereen. Ne kiihdyttävät rehevöitymistä ja hapottavat vesiä. Kuitenkin rikkipäästöt ovat vähentyneet vuoden 2015 alusta, jolloin tuli voimaan EU:n uusi säädös laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden alentamisesta. Itämerelle hyvä uutinen on myös se, että yhä useampi alus jättää jätevetensä maihin, kun vielä vuonna 2016 oli tavallista kaataa ne mereen.
Lisää rikistä:
Rikkipäästöistä kärsii niin ympäristö kuin ihmisetkin. Ne happamoittavat vesistöä ja maaperää sekä vahingoittavat ympäristöä. Ihmisistä etenkin lapset,vanhukset, sydän-, hengityselin- ja verisuonisairauksista kärsivät ovat alttiita pienhiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille. Itämeren alueella on käynnissä EU:n tukema EnviSuM-projekti, jossa mitataan rikkipäästöjä ja tutkitaan määräysten tehokkuutta. Itämeren lisäksi rikkipäästöjen valvonta-alueeseen kuuluvat Pohjanmeri ja Englannin kanaali. Alueita on valvottu vuodesta 2015 lähtien.
Satamien tehtävänä on huolehtia sopivien polttoaineiden saatavuudesta. Matalarikkinen polttoaine on korvattavissa rikkipesureilla, jotka puhdistavat savukaasuja sekä vaihtoehtoisella polttoaineella, tällä hetkellä LNG ( nesteytetty maakaasu).
Öljyt, kemikaalit ja onnettomuudet
Veden alhaisen lämpötilan takia Itämeri on erityisen herkkä öljypäästöille, öljy hajoaa hitaasti ja haitta-aineilla on pitkäkestoiset vaikutukset. Merialueiden pienuus johtaa öljylauttojen nopeaan leviämiseen rannoille ja saaristoihin. Öljyntorjunta on haastavaa vaikeakulkuisen rannikon ja ajoittaisen jääpeitteen vuoksi.
Mereen päässyt öljy aiheuttaa monia ongelmia. Kasviplanktonin kuolema johtaa merenelävien ravinnon vähenemiseen, rantojen kasvit ja levät kuolevat, kalojen mäti tuhoutuu ja lintujen höyhenpeite ja hylkeiden turkki tahriintuvat aiheuttaen niille vakavia ongelmia.
Kaikilla Itämeren mailla on huonot valmiudet kemikaalionnettomuuksien torjunnassa ja täten niiden uhka voi olla öljyonnettomuuksia suurempi. Tehokkain keino onnettomuuksien torjuntaan onkin niiden ennaltaehkäisy. Onnettomuuden sattuessa paras keino suojata rannikot on kerätä haitalliset aineet avomerellä. Vuonna 2012 Itämerellä keskimäärin joka kolmas päivä jokin alus joutui onnettomuuteen ja sitä edellisenä vuonna erilaisiin vahinkotilanteisiin päätyi 121 alusta.
 |
 |
| WWF.fi |
Nord Stream 2
Nord Stream 2 on Itämerelle vuonna 2019 valmistuva toinen kaasuputki. Yli 1200 kilometriä pitkä putkilinja kuljettaa maakaasua Venäjältä Eurooppaan kulutettavaksi. Ympäristöystävällisempi maakaasu tulee tulevaisuudessa korvaamaan esimerkiksi hiilen sähköntuotannossa ja toimii varavoimana mm. tuuli- ja aurinkovoimalle. Putkilinja takaa kaasun turvallisen ja matalapäästöisen kuljetuksen. Sveitsiläisvalmisteisen putkilinjan lupamenettelyt ovat käynnissä sen kaikissa kauttakulkumaissa.
 |
| www.osw.waw.pl |
Lähteet:
wwf.fi
www.hs.fi
www.ts.fi
www.centrumbalticum.org
www.marinetraffic.com
www.mtv.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti