Itämeren lajistoa
Itämeri on vähälajinen ja nuori meri ja sen keskisyvyys on vain noin
60 metriä. Itämeressä elää rinta rinnan suolaisen ja makean veden
lajeja, jotka ovat sopeutuneet kylmiin olosuhteisiin. Lajimäärä on
vähäinen, mutta lajien yksilöitä saattaa esiintyä hyvinkin runsaasti.
Itämeren eliöiden monimuotoisuuteen vaikuttaa viisi fysikaalista
tekijää: veden syvyys, merenpohja, sameus, happi ja ennen muuta
suolapitoisuus. Itämeren vesi ei siis ole oikeata merivettä vaan
vähäsuolaista murtovettä. Suolapitoisuus vaihtelee Itämerellä niin
alueellisesti kuin syvyyssuunnassakin. Perämerellä ja Suomenlahden
pohjukassa vesi on lähes makeaa mutta suolapitoisuus kasvaa Tanskan
salmia kohti. Saaristomerellä se on noin kuusi promillea, kun taas
Atlantilla suolaisuus on 3,5 prosenttia.Itämeri on jo luonnostaan herkästi rehevöityvä. Tämä johtuu meren mataluudesta, muodosta, pienestä vesitilavuudesta sekä hitaasta veden vaihtuvuudesta. Pohjan vähähappisuus, happikato ja leväkukinnot ovat Itämerelle luonnollisia ilmiöitä. Hapen on vaikeaa tunkeutua syvälle veteen ja kerrostuneessa murtovedessä on aina ollut hapettomia, kuolleita alueita. Hapettomat alueet ja leväkukinnot ovat lisääntyneet ihmisen aiheuttaman rehevöitymisen seurauksena.
Monet eliöt ovat sopeutuneet vain pieniin suolapitoisuuden vaihteluihin. Jos meriveden suolapitoisuus on suurempi kuin vedessä elävien eliöiden, ne kuivuvat, koska niiden solukalvot päästävät vettä ulos, mutta eivät suolaioneja sisään. Jo puolen promillen heilahdus suolapitoisuudessa voi sekoittaa eliöiden solujen suolatasapainon. selkälokki on pääasiassa suomessa esiintyvä lokki laji Selkälokki on lähes harmalokin kokoinen, mutta sen siivet ja selkä ovat mustat sekä pää, kaula, rinta ja vatsapuoli valkoiset, jalat kirkkaankeltaiset. Nokka on keltainen, ja siinä on punainen laikku.
Suomen merialueella uiskentelee maailman pienin hyljelaji: itämerennorppa (Phoca hispida botnica). Tämä olemukseltaan lyhyt ja töpäkkä hylje on vaarantunut. siksi niitä pitää suojella.99
Lähteet: luontoportti, wikipedia ja peda.net
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti